Elizabeth Gilbertin Eat pray love -romaani on sellainen kirja, että sitä lukiessa

- yrittää käydä (kuntosali)joogassa tavallista ahkerammin ja tehdä asanat hieman puhtaammin

- selaa matkailusivuja entistä innokkaammin

- miettii, kuinka helposti voisi olla puoli vuotta virkavapaalla ja reissata pitkin maailmaa

- pohtii, kuinka perhe pärjäisi kotona, jos sinne reissuun lähtisikin ihan yksin

- ajattelee joko italialaisia ruokia tai kasvisruokia - ja sitten myös laittaa niitä!

- selaa vanhat huonolaatuiset Rooman kuvat läpi ja muistaa, kuinka joi Mketan kanssa proseccoa erään roomalaisen hotellin kattoterassilla

- potee ihan koko ajan kaukokaipuuta

- miettii, oliko kirjasta tehty leffa liian lälly.