Olen joskus saattanut luulla, että minua pahempaa mokailijaa ja epäonnisuuden ruumiillistumaa ei ole. Paitsi että olen kömpelö ja kolhin itseäni koko ajan

- olen myöhästynyt lentokoneesta

- ostanut jotain todella kallista, sellaista, joka on seuraavana päivänä -70%-poistokorissa

- valinnut väärän kampaajan

- ihastunut outoihin tyyppeihin

- puhunut sivu suuni ja vaikuttanut todella juntilta.

Tässä siis vain muutamia esimerkkejä. Uutinen kuitenkin on, etten ole lainkaan toivoton. Aikuisten (tai ehkä vanhempien lukijoiden) Bert eli Adrian Mole on vieläkin suurempi mokailija, sillä hän

- ostaa luottokortilla liian kalliin loftasunnon

- ihastuu new age -henkiseen naiseen, jolla ei ole tyylitajua

- pelkää joutsenten hyökkäystä (sillä nehän voivat katkaista mieheltä käden)

- on rakastunut 35-vuotiaana EDELLEEN Pandoraan, teini-ihastukseensa.

Sue Townsendin Adrian Mole ja järisyttävät joukkotuhoaseet on ihan hauskaa kesälukemista ja yllätin itseni usein nauramasta ääneen milloin mistäkin: rannalta, lieden vierestä, omasta sängystä.

JK. Tukea sille, että minua suurempia epäonnistujia löytyy ihan oikeistakin ihmisistä, ettei vain kirjojen sivuilta, sain pohjalaisen huvipuiston parkkipaikalla. Erään Toyotan takalasiin oli kirjoitettu kissan kokoisin kirjaimin "ÄITI ON SUPERLUUSERI". Kun auton takaovi aukesi, ulos astui kolme enkelinkiharaista tyttölasta. Eloni onkin helppoa!