lauantai, 15. tammikuu 2011

Hyvästi!

Uudet kirjoitukset löytyvät tästä blogista: Päkän juttu.

perjantai, 7. tammikuu 2011

Kaffitauko

Kirsi Pihan Medicien naapurissa on ihan sitä, mitä takakansi lupasi: espresson mittaisia havaintoja italialaisesta elämänmenosta. Kirjailija on ostanut asunnon Marchesta, jossa hän viettää miehensä ja lapsensa kanssa pidempiä lomia. Havainnot Italiasta ovat hieman kliseisiä, mutta väliäkö sillä. Medicien naapurissa on kirjoitettu sujuvasti ja helposti ja totta kai rupeaa tekemään mieli reissuun, kun lukee mehukkaita kuvauksia italialaisesta ruoasta.

- - - -

Mieleni tekee kovasti siirtyä Bloggeriin pitämään blogia. En vain millään jaksaisi opetella uutta ohjelmaa. Mutta mutta: minä juon nyt kahvia, heissan!

 

maanantai, 3. tammikuu 2011

Näytä niille, Sookie!

Naapurista lainattu Charlaine Harrisin Kylmäveristen klubi tarjoaa ihanan nopeaa luettavaa. Sookie Stackhousen seikkailut vampyyrien ja tällä kertaa ihmissusien parissa jatkuvat. Bill-poikaystävä on kaapattu, ja Sookie kamppailee löytääkseen hänet.

Ympärillä pörrää miestä moneen makuun, kun rakastettu on poissa. Eric-vampyyri (hänet minä valitsisin tv-sarjan perusteella) osoittaa kiinnostustaan hyvin avoimesti, eikä ihmissusi Alcidekään jää kakkoseksi lemmenleikeissä.

Onneksi edes pieni feministi Sookiessa nostaa päätään, eikä nainen anna miesten pyöritellä itseään miten vain.

maanantai, 3. tammikuu 2011

Harry-kausi

Mitäpä sitä kiertelemään - olen aina pitänyt Harry Potterista muodossa tai toisessa. Joululomalla Harrya tuli joka tuutista. Pukki toi tyttärelleni Tylypahka-legot, jotka rakennettiin välittömästi, ja kuuluisa taikaoppilaitos nököttää nyt kirjaston lattialla muiden legojen keskellä. Jälkikasvuni innostui lahjan ansiosta niin paljon Potterista, että katsoimme pari kesyintä elokuvaa yhdessä. Ja mitä seurasi? Perhepeti lähes koko joululomaksi! Sain myös päteä Harry tietämykselläni, kun tytär ja hänen kaverinsa leikkivät ulkona Tylypahkaa. Koko ajan kävi ovi ja sain vastailla kysymyksiin, kuten "Mikä sen vankilan nimi onkaan?", Kuka on se tummatukkainen pahisope?", "Tykkääkö Hermione Harrysta?" ja "Voisiko Tiedät-kai-kuka asua Suomessa?"

Kävin eilen - viimeisenä mahdollisena päivänä - vihdoin katsomassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset -elokuvan. Se oli synkkä väreiltään, aika paljon lohduton ja erinomaista lomanlopettajaiskatsottavaa. Illalla hammaspesulla sain sitten kertoa siistityn version juonesta lapselle ja taas siitä seurasi perhepetiyö.

 

maanantai, 3. tammikuu 2011

Hupsua ja kepeää

Mark Levengoodin pakinakokoelma Riemujen rikkaus ja surujen summa (2006) on hauskaa luettavaa. Kirjailija-toimittaja kertoo sattumuksista elämänsä varrella. Erityisesti hän muistelee äitiään, joka ei ole ollenkaan pullantuoksuinen myyttinen nainen, vaan liesituulettimen ääressä tupakoija, joka vastaa lasten päivällisajankohtakyselyihin näin: "Rakkaat lapset, mistäs minä tietäisin."

Siinä sitä onkin ohjetta kaikille (meille), jotka huolehdimme liian tunnollisesti perheen elämästä. Joskus olisi vain kutkuttavaa lähettää juuri sellainen kortti matkalta kuin Levengood kertoo äitinsä tehneen: "Täällä on ihanaa. En kaipaa teistä ketään."